maanantai 2. maaliskuuta 2020

Vaan harrastaja?

Taas olen viime viikolla törmännyt ihmisten ennakkoluuloihin ja ahdasmielisyyteen. Miten voikin olla niin, että kulttuurin tekijät itse tekevät selkeän eron harrastajiin ja ammattilaisiin? Miten kulttuurin tekijät itse voivat sortua siihen, että arvotetaan toinen toista paremmaksi ja tärkeämmäksi? Siis täysin käsittämätöntä!!!

Vai johtuuko ihmettelyni siitä, että olen itse tähän asti verottajan mukaan ammattimainen opettaja ja yrittäjä ja harrastaja kulttuuri saralla? Rahallako me mittaamme sitä kuka on ammattilainen? Ja mitä hiton merkitystä sillä on saako kulttuurin tekemisestä palkkansa vai ei?

Ärsyttää ihan oikeasti kuunnella miten pitkän linjan kulttuurintekijä väittää, että harrastaminen on vähemmän arvokasta kuin ammattimainen tekeminen! Ei ehkä ihan tarkoittanut sitä mitä sanoi, mutta jo se, että sanoo sen, on väheksyvää!!! Miten harrastaminen, se, että tekee kulttuuria oman työnsä ohessa, ilman palkkaa, voi olla vähän tärkeää????

Eikö juuri oikeesti siinä näy kulttuurin arvo parhaimmillaan? Se, että uhraat aikasi, tarmosi ja energiasi tuottaaksesi jotain mistä voivat muut nauttia, sehän on mahtavaa elämänlaadun parantamista niin itselle kuin yleisöllekin!

Joskus sitten täytyy kesken konsertinkin korjata laitteita.......

Ei nykymaailmassa voi oikeasti tehdä täysin huonoa jälkeä ja saada yleisöä sitä katsomaan tai kuulemaan. Kyllä nykyään tieto leviää niin nopeasti somessa, että huonot esitykset ovat ainutkertaisia. Siksi harrastajatkin kehittyvät koko ajan, oikea raja harrastajien ja ammattilaisten välillä pienenee - eikä sitä edes kannata mitata!!!!!

Miten tästä täytyykin näin usein kirjottaa? Eikö me nyt jo ihan oikeesti voitais vaan keskittää voimamme kulttuurin tekemiseen toistemme väheksymisen sijaan???? Kysyn vaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti