Kulttuuria? Turhuutta?

Jälleen kerran olen ällistynyt sitä miten kapeasti osaamme katsoa asioita omalta kannaltamme ja miten vähän ymmärrämme kokonaisuuksia!! Ja miten vaikea on määritellä eri asioita, kuten nyt esimerkiksi kulttuuria.

Olen tosi pitkään tehnyt taidetta ja kuluttanut erilaisia kulttuuripalveluja. Olen ollut ylpeä suomalaisesta tekemisentasosta ja kulttuurin monipuolisuudesta. Me osaamme paljon ja teemme sitäkin enemmän. Ja usein osaamme tehdä kulttuuria hymyssä suin - nauttien tekemisestä.


No. Nyt sitten olen hämmästyneenä kuunnellut, en huonoa tekemistä vaan sitä miten määrittelemme kulttuurin!! Miten on mahdollista, että vielä nykyäänkin on niin paljon niitä joille kulttuuri on vain ja ainoastaa musiikkia tai niitä joille taide on vain ja ainoastaan kuvataidetta????????????????????????????????????????????

Haloo Suomi - haluan nyt taas muistuttaa, että maailmassa on niin paljon muutakin kuin musiikkia ja kuvataidetta! Entäs tämä minulle rakas teatteri?? (juuri näiden samaisten ahtaasti ajattelevien ihmisten mielestä kesäteatteri varsinkin on vanhanaikaista, kuolevaa kansanperinnettä, jolla on vain marginaalinen arvo!) Entäs minulle hyvin läheinen runonlausunta?? (juuri näiden kapeakatseisten ihmisten mielestä tämä siis on jo kuollut osa suomalaisuutta!) Entäs valokuvaus?? (selvästi arvostustaan menettänyt kun kaikilla on kännykamerat!) Entäs kirjallisuus?? (eihän kukaan enää nykyään mitään lue!) Entäs tanssitaide?? (eihän kukaan nykyään enää mihinkään liiku!) Entäs performansitaide?? (no tätähän ne kapeatihmiset eivät ole koskaan laskeneet kunnon kulttuuriksi!) Entäs kaikki muu???????(mikä??)

Aivan yhtä älytöntä kuin väittää, että kaikki urheilu on jääkiekkoa, on väittää, että kaikki tärkeä kulttuuri on musiikkia.  En siis todellakaan vastusta jääkiekkoa (olen jopa käynyt 2 liigatasoista otteluakin katsomassa:)) enkä musiikkia - päinvastoin. Rakastan musiikkia. Musiikki kuuluu olennaisena osana elämääni. Kiinteästi. Ja Tappara on edelleen suosikkijoukkueeni - anteeksi Jokerit, olette hyvä kakkonen!

Mutta niin kuuluu moni muukin asia. Olen nyt isomman kiukun laskeuduttua vain hyvin kiitollinen siitä, että elämääni kuuluu monenlainen kulttuuri. HYVIN monenlainen.
Ja sen saman kokemuksen haluaisin jatkossa turvata muillekin ihmisille.

Joten lupaan taas taistella tulisieluisesti kaikenlaisen kulttuurin edistämisen puolesta. Vilpittömästi.
Ehkä eniten kuitenkin teatterin ja sanataiteen. Mutta en ainoastaan niiden.