Seuraavana päivänä iski realismi: turvavälit! Miten ihmeessä ne voidaan muka järjestää? Onneksi joskus ymmärrän olla realistinen ja mennä oikein paikanpääälle katsomaan ja mittaamaan, enkä vaan kuvittele ja pelkää. Niinhän siinä kävi, että ihan viittäkymmentä ei todellakaan mahdu meidän pieneen katsomoon vurvaväleillä, mutta 40! Neljäkymmentä mahtuu!!!! JEE!!! Ja siihen näyttelijät päälle, niin sittenhän meitä on 50!Eli nyt täytyy tehdä muutama muukin muutos: liput voi tilata etukäteen ja tulostaa kotona, joten ei tarvitse edes siinä kohtaa miettiä, jos yhtää mietityttää. Toki teemme kaiken täällä niin hygieenisesti kuin mahdollista, jotta ihmiset voivat turvallisin mielin tulla nauttimaan esityksistä!
Mutta näitä asioita on jo mukavakin miettiä ja järjestellä. Se mustana kaiken yllä vellova epätoivo ja epätietoisuus oli paljon vaikeampaa sietää ja kestää. Käytännön toiminta on aina ollut minulle helpompaa kuin odottaminen ja tässä viime kuussa se tuntui todellakin vaikealta. Huonokin tulevaisuus on helpompi sietää kun tietää mitä voi ja ei voi tehdä. Se tietämättömyys on se pahin mahdollinen asia.
Joten ihanaa, että päätös on tehty, olkoon itse kukin sitten mitä mieltä tahansa päätöksestä. Minä kiitän ja käärin hihat ja ryhdyn taas töihin!!!!
TERVETULOA TEATTERIIN 6.6.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti